keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Joka tytön runokirja - toim. Suvi Ahola ja Satu Koskimies


Naisten kirjoittamia runoja, tytöistä, naisista, naiseudesta, naisille. Ajatus on minusta hieno, mutta kirjan kansi on kamalan ruma. Runot on ryhmitelty hyvin alkamaan Kaarina Helakisan Magdaleenasta ja päättyen isoäidin neuvoihin jälkipolville. Runoja on koottu mm. Edith Södergranin, Katrin Valan, Anna-Leena Härkösen, Aila Meriluodon, Eeva Kilpin, Tittamari Marttisen ja monien muiden tuotannoista. Tässä muutama:

Olet kutsuttu juhliin,
teetät puvun,
kasvot,
hiukset,
kynnet:
panssari on valmis.

Ilta onnistui yli odotusten:
et tavannut ketään,
kukaan ei tavannut sinua.

Helena Anhava
Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa, 1971


Tulevaisuuteni

Oikullinen silmäänräpäys
varasti minulta tulevaisuuteni,
tilapäisesti kokoonkyhätyn.
Minä rakennan sen uudelleen paljon kauniimmaksi,
sellaiseksi kuin olen aina aikonut.
Minä rakennan sen lujalle kamaralle
jonka nimi on tahtoni.
Minä kohotan sen korkeille pilareille
joita nimitetään ihanteiksi.
Minä istutan sinne salaisen lehmuskäytävän
jonka nimi on sieluni.
Minä rakennan siihen korkean tornin
jonka nimi on yksinäisyys.

Edith Södergran
Landet som icke är, 1925
Suom. Leena Krohn


Oot kaikki mulle

Ikkunasta sisään pyrkii illan pimeys
ja varjot valahtavat lattialle
kaukaa metsiköstä kuuluu outo helistys
kuin tähdet tippuisivat puitten alle

Mä selkääs vasten hiljaa painaudun, ja siihen jään
ja silittelen vaiti hiuksiasi
sä kuiskaat: entä sitten jos en sulle riitäkkään?
ja käännyt mykkä hymy kasvoillasi

Oot kaikki mulle, huudan, etkä kuule kuitenkaan
Vain liikkumatta valvot pimeässä
En sulle mitään osaa tehdä paitsi rakastaa
niin kauan kun vain tahdot pysyä tässä!

Sä sykkyrässä nukut niin kuin sairas kaninpentu
ja yhtäkkiä hätkähtäen heräät
ja kysyt: et kai koskaan mieti kuinka meidän käy?
ja hiuksiani hiljaa kätees keräät

Ja sitten kerrot mulle minkälaista unta näit
sä taivaan kanteen piirsit enkeleitä
ja jokaiselle tähdelle sä silmät maalasit
ne ihmetellen katselivat meitä

Oot kaikki mulle, huudan taas ja silloin kuulet sen!
ja syliäni etsit pimeässä!
En sulle mitään anna, paitsi koko sydämen
niin kauan kun vain tahdot pysyn tässä!

Anna-Leena Härkönen
Jos joku kysyis multa, 1991

***

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti