Smithy Ide on 43-vuotias, 127 kiloa painava mies. Hän tekee puuduttavaa, yksitoikkoista työtä ja ainoat ihmissuhteet ovat hänen vanhempansa. Yllättäen hänen molemmat vanhempansa menehtyvät auto-onnettomuudessa heidän lähdettyään yhteiseltä mökkilomalta kotiin. Parin päivän kuluttua Smithy käy läpi heidän tavaroitaan ja lukee isälleen tulleen kirjeen, jossa kerrotaan hänen monta vuotta kadoksissa olleen isosiskonsa Bethanyn myös kuolleen ja ruumiin olevan säilytyksessä Los Angelesissa.
Smithyllä ei ole enää ketään, hän on yksin ja hänen elämäntapansa ovat rappiolliset. Hän syö vain roskaruokaa ja juo olutta. Nuorena hän oli niin laiha, että häntä kutsuttiin riu'uksi ja hän juoksi paljon. Bethany sanoi aina, että älä ikinä lakkaa juoksemasta, muuten sinusta tulee lihava paskiainen. Kirjeen lukemisen jälkeen Smithy löytää autotallista vanhan polkupyöränsä ja lähtee humalaisena polkemaan katua alas. Seuraavana aamuna hän herää kasteisesta heinikosta ja päättää lähteä hakemaan siskonsa ruumista toiselta puolelta Amerikan manteretta. Bethany sairasti skitsofreniaa ja hänen kuulemansa ääni hallitsi hänen ja koko heidän perheensä elämää. Hän oli kuitenkin hyvin rakas ihminen veljelleen.
Smithyn alkumatka on hyvin raskas, hän on huonokuntoinen ja rahaton. Hän saa kuitenkin puhelimitse apua lapsuuden aikaiselta naapuriltaan, Normalta. Norma oli muutamia vuosia Smithyä nuorempi, ärsyttävä naapurin pikkukakara joka ihaili Smithyä ja oli aina heillä kylässä. Norma joutui kuitenkin onnettomuuteen. Hänen jalkansa halvaantuivat ja hän joutui pyörätuoliin ja siten hän vetäytyi erilleen Smithyn perheestä.
Smithy soittelee matkaltaan säännöllisesti Normalle ja saa matkallaan apua myös vastaantulijoilta. Hän kohtaa matkallaan epäluuloja ja vihaa, mutta myös todellista välittämistä. Matkan aikana Smithy muuttuu. Ulkoisesti, hänen painonsa putoaa ja partansa kasvaa, mutta myös sisäisesti. Hän uskaltaa taas rakastaa. Kirja hyppelehtii taitavasti Smithyn matkan aikana hänen menneisyydessään ja muistoissaan sisarestaan. Smithyn tehdessä matkaa hän selvittää ajatuksiaan menneisyydestä ja ottaa samalla elämänsä haltuun. Vähäeleinen kirja, ei selitä liikaa ja antaa tilaa lukijan tunteille ja ajatuksille, olematta silti epäselvä tai jättämättä mitään täysin avoimeksi.
****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti