Hetki sitten lupasin lukea enemmän sarjakuvia. Kati Kovácsin Vihreä rapsodia on seuraavana vuorossa. Tähän tartuin enemmän kuvituksen takia, kuin takakansitekstin esittelyn perusteella. Kun luin takakannen kuvituksesta "egészségedre!", päätin, että tämän luen. Egészségedre on unkaria ja sitä käytetään maljoja kilistetäessä, tai kun joku aivastaa. Siis kuin suomen sana "terveydeksi". Egészségedre oli lempisanojani, kun opiskelin unkaria. Se kuulostaa hauskalta ja kun sen opin lausumaan, osasin unkarin lausumissäännöt suurinpiirtein.
Kirjan päähenkilö on pieni tyttö Suomesta, nimeltään Kiti. Kiti lähetetään kesäksi kirjeenvaihtoystävänsä Nágy Erikan luo. Erika on hämmästyttävän pitkä kymmenvuotiaaksi (nágy=iso), ja ruokapöydässä hänen äitinsä tarjoilee taikinapalloja, jotka ovat kaikkien muiden paitsi Kitin herkkua. Kiti ei kotiudu Nágyjen perheeseen, vaan päättää karata. Karkumatkan aluksi Kiti tapaa koiran, joka kutsuu häntä Ulrikaksi ja he päätyvät kummallisiin seikkailuihin.
Kirja herätti mielenkiinnon myös sen tekijään Kati Kovácsiin, joka ei ollut minulle edes nimenä tuttu. Vaikka pikainen googlehaku kertoi hänen olevan tunnetuimpia suomalaisia sarjakuvataiteilijoita ja hänen saaneen lukuisia palkintoja. Kati Kovács, nimenä kuulosti unkarilaiselta, mutta kirjassa puhutaan paljon myös Suomesta. Kovács onkin suomalainen, nimi tulee hänen unkarilaiselta isältään.
Vihreä rapsodia on satumainen seikkailu. En täysin pysy mukana sen juonenkäänteissä, jotka ovat hyvin absurdeja ja mielikuvituksellisia. Kuvitus on tarkan yksityiskohtaista ja mielenkiintoista.
Ilmestyi pehmeäkantisena Liken kustantamana 1994
Arktinen banaani 2004
Sivuja: 55
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti